Nusa Ceningan ja ihana Svaha private villas

Vietettyäni kolme yötä Lembonganilla, lähdin seuraaviksi päiviksi viettämään vielä rennompaa ja hiljaisempaa eloa viereiselle Ceninganin saarella. Nusa Ceningan on kolmesta Nusa- saaresta pienin ja ainakin toistaiseksi todella hiljainen. Lembongania ja Ceningania yhdistää keltainen silta, jota pitkin pääsee saarelta toiselle skootterilla tai kävellen. Autoja siitä ei kulje.

Oma ensiajatukseni Nusa Ceninganista oli, että mä rakastan tätä paikkaa. Istuin tulevan majoituspaikkani omistajan Wayanin kyydissä skootterin takana, nautin ihanasta tuulenvireestä ja katselin keltaisen sillan ohitettuamme turkoosia merta, somaa pujottelevaa pikkukatuja, kadun vierustella kulkevia kukkoja ja oikealla avautuvaa maisemaa merileväfarmille.

Hetken ajettuamme Wayan kaartoi skootterin oikealle, ilmoitti että ollaan perillä ja kommentoi, että heidän paikkansa on sitten kovin pieni. Pienihän se oli, mutta todella soma. Pienellä sisäpihalla sijaitsee respa/baari, hieman istumatilaa, kauniita kukkia ja soliseva pieni suihkulähde. Sisäpihalta on kulku kolmeen villaan, joissa jokaisessa on oma pieni suojattu piha ja uima-allas, jonka reunustalla oli ihana nauttia sekä aurinkoisista iltapäivistä että iltojen upeista tähtitaivaista. Kahdesta villasta on myös merinäköala, omani oli se kolmas ilman sillä varatessani juuri ne kaksi muuta oli jo varattuina. 

Villa oli aika pieni, mutta ihastuin siihen välittömästi ja aloin mielessäni visioimaan kuinka se olisi itselleni vaikka pidemmäksikin aikaa täydellinen asuinpaikka. Keskellä huonetta on pehmeä hyttysverkoin suojattu parisänky, jonka lisäksi villassa on hieman laskutilaa, pienen pieni jääkaappi ja tv. Toiselta seunustalta aukeaa liukuovi osittain katottuun kylpyhuoneeseen ulkosuihkulla ja aimo annoksella luonnonvaloa.

Aina edellisenä iltana toinen Wayanin sisarista kävi kyselemässä seuraavalle aamulle aamupalatoiveita. Valittavana oli erilaisia hedelmämehuja, kahvia, teetä, hedelmälautanen, muroja, kananmunaa mielen mukaan, pekonia ja makkaraa. Lisäksi sain valita mihin aikaan kello 7 ja 10 välillä halusin aamupalani tarjoiltavan. Näiden toiveiden mukaan aamiainen aamuisin valmistettiin ja katettiin täsmällisesti omalle pikku terassilleni. Aamuisin olikin täydellistä herätä hyttysverkon takaa pehmeästä sängystä terassilla odottavaan ruokaan ja tuoreeseen kahviin.

Svaha private villas sijaitsee aivan le pirate beach clubin vieressä (joka tosin ei paikkani tehnyt itseeni minkäänlaista vaikutusta) ja super läheltä löytyy myös pari loistavaa ravintolaa, joista voit tilata room servicen kautta ruuat myös omalle villallesi. Itse tein juuri näin viimeisenä iltana Ceninganilla, jollon olin liian väsynyt liikkuakseni enää minnekään. 

Toivottavasti pääsen vierailemaan täällä viedä uudestaan ja saan silloin napattua villan merinäköalalla! Suosittelen lämpimästi. 


Auringonlasku Nusa Lembonganilla

bali
Huolimatta siitä, että reissailin kolme viikkoa itsekseni ympäri Balia, en malttanut kertaakaan jämähtää läppärini ääreen niin pitkäksi aikaa, että olisin saanut kunnolla päivitettyä blogia. Nyt kun olen Suomessa niin tuota samaa "ongelmaa" ei enää ole havaittavissa, joten tästä on hyvä alkaa vihdoin purkamaan Bali- fiiliksiä.

Vietin alkulomasta kolme yötä laiskotellen pienellä Nusa Lembonganin paratiisisaarella Balin kupeessa. Moni paikallinen kommentoi Nusa Lembonganin olevan kuin Bali 20-25 vuotta sitten ja olihan se pirusti rauhallisempi kuin etelä- Balin rantakohteet. Saarelle pääsee pikaveneellä kätevästi Sanurilta n. puolessa tunnissa ja useimpiin pikavenekyyteihin kuuluu myös kuljetus hotellilta satamaan.

Lembonganilla puolestaan vietin yhden parhaista illoista The Deck ravintolassa. The Deck sijaitsee aivan Jungut Batu rannan kupeessa (jonne myös useimmat pikaveneet rantautuvat) tarjoten upeat maisemat turkoosille merelle, auringonlaskun bongailuun sekä Balin tulivuorille.

Ravintolassa on todella rento tunnelma ja ystävällinen palvelu. Löysin itselleni täydellisen sohvapaikan läheltä tuuletinta ja pian olinkin jo heittänyt flip flopit jalasta, asettautunut mukavasti katse merelle päin ja tilannut pöytään ison kalatacon quacamolella sekä kulhollisen rapeita raneja.

Kaiken kruunasi pian alkanut auringonlasku, taustalla soiva fiilismusa ja uusi lempidrinkkini vesimeloni caipiroska (joka kuin tilauksesta oli sen päivän happy hour- juoma). Pahoin tosin pelkään ettei noita, ainakaan noin hyvänä, voi edes saada Suomesta.


Sitä sen hetkistä fiilistä on oikeastaan yllättävän hankala sanoin kuvailla; ilta -auringon säteet iholla, turkoosi Intian valtameri ja aaltojen kohina, auringonlaskun lempeä valo, akustinen fiilismusa, kylmä raikas drinkki kädessä ja iso osa lomasta vielä edessä. Se oli niitä hetkiä, kun tuntee itsensä yksinkertaisesti vaan niin pohjattoman onnelliseksi.



Istuin auringonlaskun jälkeen vielä hyvän tovin siemaillen toista caipiroskaani, vitsaillen rentojen tarjoilijapoikien kanssa ja katsellen kuinka maisema maalautui hetkeksi upean purppuraiseksi. Yksinkertaisuudessaan täydellinen lomailta!




















Pikkuvinkit:

  • Lembonganille pääsee kätevästi pikaveneellä Sanurista noin puolessa tunnissa ja hintaa meno-paluulle tuli muistaakseni n.35€ (käytin Rocky Cruise- firmaa)
  • Lyhyt venematka voi olla aika pomppuinen, joten suosittelen matkapahoinvointilääkettä jos olet vähänkin taipuvainen meripahoinvointiin
  • The Deck, kuten monet muutkin saaren ravintolat, tarjoavat ruokailijoille ilmaisen pick-upin hotelleilta/hostelleilta yleensä kello viidestä eteenpäin